Viimeinen jyv
Tahdon lyd nyrkin seinn
Aina, aina on riitoja vaan
Miksi et voi jo luovuttaa
Anteeksi saat
sanoisit vaan ei huolta huuda vaan, huuda vaan
Mutta l toivoasi heit
Pid viimeinenkin jyv
siit voimme kasvattaa puutarhan
Ethn anna psi painua
sill ken on kulkenut lpi pimen
ei piiloaan tarvi
Tiedt kyll kuinka mut saa
kalpeaksi raivon valtaan
Oisit vain se jonka pyysin
Miksi s muutut niin kuin aamu pivn ilta yhn maailman lopun
Mutta l toivoasi heit
Pid viimeinenkin jyv
siit voimme kasvattaa puutarhan
Ethn anna psi painua
sill ken on kulkenut lpi pimen
ei piiloaan tarvi
Tahdot jtt mut oven taa
Vaihtaa lukot, mutta et saa
sill s lupasit aina jaksaa
siksi et saa
Mutta l toivoasi heit
Pid viimeinenkin jyv
siit voimme kasvattaa puutarhan
Ethn anna psi painua
sill ken on kulkenut lpi pimen
ei piiloaan tarvi
Linnansa vanki
Tm suo on sanoista tehty
vuodet voidelleet
Jos ei osaa anteeksi antaa
kuolee paikoilleen
Olen koittanut rpikid
olla kuin ennen
Mutta jatkuu sateinen piv
hukun kuitenkin
Joku kuiskasi mulle lhde
net pss huutavat mene jo
ennen kuin nt jokaisen uponneen
Miksi mieli on ikuinen linnansa vanki
kntelee kuvia kuin huvittaa
Ja pahuutta nhd voi miss vain tahtoo
Rumuus ei rumalta tuu loppumaan
Jokaisen varjeltava on omaansa
knnyn kun viel en katkera oo
Kun vihassa vaanii se pohjaton ansa
juoksen kun viel en vajonnut oo
Tm suo on hmrn koti
henget tuijottaa
Jos en tahdo jalkaani kastaa
kuka pakottaa?
Olen nhnyt peilini muuttuu
kuva vristyy
Enk ymmrr tarkoitusta
Mik on kaiken syy?
Joku kuiskasi mulle lhde
net pss huutavat mene jo
ennen kuin nt jokaisen uponneen
Miksi mieli on ikuinen linnansa vanki
kntelee kuvia kuin huvittaa
Ja pahuutta nhd voi miss vain tahtoo
Rumuus ei rumalta tuu loppumaan
Jokaisen varjeltava on omaansa
knnyn kun viel en katkera oo
Kun vihassa vaanii se pohjaton ansa
juoksen kun viel en vajonnut oo
Ikvnkantaja
Jos saisin menneen uudestaan
luotas lhtisi en koskaan
Ei, en etsisi kauempaa
Vaan piti kiert maailmaa
nhd kaikki mit saada voin alla thtien
harhailin teill pimeyden
Taivaalla loistat kun musta on maa
Voi kuinka sinua kaipaankaan
Jos rakkaus on ikuinen ei aikakaan
voi lohduttaa ikvnkantajaa
Mun liekit palaa
sun valolle vaan
mun soihdut palaa
Viimein oon maani lytnyt
rakkailleni luvannut
en etsi en, tnne jn
Niin min solmin seppeleen
Hiekan tomuun kodin teen
Kai juuret kasvaa hiljalleen
Taivaalla loistat kun musta on maa
voi kuinka sinua kaipaankaan
Jos rakkaus on ikuinen
ei aikakaan
voi lohduttaa ikvnkantajaa
mun liekit palaa
sun valolle vaan
mun soihdut palaa
Ulkona
Toiset niin ylpein polkuaan ky
S kompastut lankoihin joita ei ny
Taas vanhat ympyrt, pse et pois
Oot haaveillut millaista muualla ois
Kuiskivat jlkeesi: Voi onneton
ei paikkaansa lyd
Taas ulkona on
Vaan kukaan ei sua paremmin
osaasi tee
Ken katsoo slivin silmin
vain vanhenee
Ja kukaan ei palaa takaisin
Sitten kun meet
kannathan ylvn hymyillen sun seppeleen
Inhoten katsovat kun unta nt
Sun suuntaasi kntyvt slien pt
Hullu nukkuu tiellmme, viek se pois
Kai langennut piilossaan harhailla vois
Kuiskivat jlkeesi: Voi onneton
ei paikkaansa lyd
Taas ulkona on
Vaan kukaan ei sua paremmin
osaasi tee
Ken katsoo slivin silmin
vain vanhenee
Ja kukaan ei palaa takaisin
Sitten kun meet
kannathan ylvn hymyillen sun seppeleen
Nukkuu kedolla
Ootko nhnyt, nhnyt kuinka puista lehdet vanhenee?
Ne tuuleen antautuu ja ilman armoilla leijailee
Aikansa
vapaana syntyy ja kuolee
Syntyy ja kuolee
Kuolleena vasta voi tuntea maan
Turhaan tuijotin tulevaa, aina etsin kauempaa
Kun ei kukaan vastausta it valvomalla saa
Vain uudestaan taivaani syttyy ja sammuu
Syttyy ja sammuu
Nhd voin vasta kun nn kannen taa
Syttyy ja sammuu
Syttyy ja sammuu
Ymmrrn vasta kun nn kaiken taa
Ja kuka nukkuu kedolla
saa kultahiekkaa silmiins
Ei ne vanhaa, tulevaa
Vaan aina kukoistaa
Taivaani syttyy ja sammuu
Syttyy ja sammuu
Nhd voin vasta kun nn kannen taa
Syttyy ja sammuu
Syttyy ja sammuu
Ymmrrn vasta kun nn kaiken taa
Noita
Min vihaan sinisi aamuja
jotka repii unen porteilta
sielt jonne luulin jneeni
Miksi edessni maailma
on vain pelkk varjo kalpea
siit jonne toivoin kadonneeni
Olen nhnyt liikaa luulisin
kun ei en koskaan kuvastin
sano hn se on
on suloisin
Se vain knt kasvot sein pin
ihan sama mulle, niin tai nin
Ovat satakielet vaienneet
Minun ruumiissani asuu paha noita
se kuulee tarinoita ja tahtoo niist jokaiseen
Tlt pois vain psee kulumalla
Ei tapa routa, halla
M usein vain odotan
Olen lasikengill tanssinut
tuntenut, tuntenut
Kuinka ly, sydn ly
Hetkess pyshtyy, en ei
en ly
Minne nuo yt on kadonneet?
Joku kasvatti varsia taivaaseen
minun taimeni kest ei kevseen
Se on lyhyt kuin piv tammikuun
Turha vaunuja en odottaa
Olen kuullut ne saapuvat kerran vaan
Kaikki loppuu, kun kello ly
Minun ruumiissani asuu paha noita
se kuulee tarinoita ja tahtoo niist jokaiseen
Tlt pois vain psee kulumalla
Ei tapa routa, halla
M usein vain odotan
Pahan tarha
Annatko anteeksi, eilen oli pakko menn taas
Luulin on sen aidan takana todellinen maa
Oisin sen kanssasi jakanut kyll myhemmin
Mutta aita on aina ensin ylitettv yksin
Ja juoksin harhaan, mutta polun vain lyt ken kokeilee
Kuin kesn varsaa mua kaatavat kivet maa heittelee
Jos pahan tarhaan min vangiksi joudun pian pakenen
Anteeksi armaat, mutta totuuden nkee vain ken antaa katseen vaeltaa
Kerroit, ken sokeena juoksee niin kaiken kadottaa
Silti anna mun menn m hetken vain tahdon taivaltaa
Sieluuni karttoja piirt ja menn merten taa
Sill kerran, vain kerran, nuo niityt minulle kukoistaa
Ja juoksin harhaan, mutta polun vain lyt ken kokeilee
Kuin kesn varsaa mua kaatavat kivet, maa heittelee
Jos pahan tarhaan min vangiksi joudun pian pakenen
Anteeksi armaat, mutta totuuden nkee vain ken antaa katseen vaeltaa
net
Kerran sielun juuren, kaiken tarkoituksen
silmst silmn m nin
Aioin salaisuuden niin punoa
vain ktteni jlki ji
Suljettuna lipas, suurin aarre
ettei ihminen tahria voi
Turhuudesta mielen hulluudesta moni kantele karrella soi
Pois net
Vain kuulla sen voit
kun kaiut on kantaneet pois
Tunnen kun ne katsovat
mun seinill on silmi miljoonia
Hukkaan menneet unelmat
ne koittavat mun ksi liikutella
Kerron heidn tarinat
ja jonkun huomaan seinltni kadonneen
Vaikka pern huudan, naurun kuulen vain
Ei paljasta minne menee
Pois net
Vain kuulla sen voit
kun kaiut on kantaneet pois
Jonkun seinll on tyhj paikka
jonne jlkeeni vaellan
Kuuntelethan mua, kuuntele, kun kerron kalleimman tarinan
Teethn kaiken, mit itse uskaltanut en
Lupaan palkinnon saat
Silloin vasta ymmrrn
ja valmis olen jlkeni jttmn
Pois net
Vain kuulla sen voit
kun kaiut on kantaneet pois
Mykk
Joskus toivon oisin hiljaa
nhd voisit mut kuin net
pellon taipuneena alle sateen kasvaa pyh viljaa
Joskus toivon ett myrskyt kaatuisi mun plle
huuhtoisivat kaiken likaantuneen
hukuttaisi syvn veteen
Pois huuhtoisi turhuutemme
pois virtaisin viimeiseen jokeen
Joskus toivon oisit mykk
nhd voisin sut kuin nen
luonnon nyrtyneen alle sateen kasvaa pyh viljaa
Pois huuhtoisi turhuutemme
pois virtaisin viimeiseen jokeen
Sulkisin sanat arkkuuni
niin soida voi
kuule kuinka soittaa tuuli kellojaan
Unten laiva
Hiljaisuus on hautani peitto
ntni kuulla ei kukaan voi
Kauniimmin kuin kieleni koskaan
henkien huokaus rauhaa soi
Vitit hiekkaan aikani hukkuu
haaveilen liikaa liiku en
Tyhmt kalliit pivns nukkuu
Toivoit jos viimein oppisin sen
Katso kauniit pinnalla keinuu
Kuule kaukaa kutsuvat huudot
Koita, koita aalloille nousta
Nyt kuinka liekkisi loistaa
Aion nyt valoni sammutta
Annan laivaani unien kuljettaa
Viimein kaikki ptyvt pohjaan
pinnalla hetken vain kellua voi
Miksi kaiho kaukaista kohtaan
sirkkelin lailla sieluissa soi?
Katso kauniit pinnalla keinuu
Kuule kaukaa kutsuvat huudot
Koita, koita aalloille nousta
Nyt kuinka liekkisi loistaa
Aion nyt valoni sammutta
Annan laivaani unien kuljettaa
Helmet
Tuijotat mua silmiin
vaan et sisn n
Pse et edemms kylm verj
Et lyd saliin, jossa juhlat pidettiin
Nauroivat salaa
kun sin vannoit ikin, vannoin ikin
pois en lhde, pois et lhde
Tuijotan sua silmiin
Ei, en ketn n
Vain ikv viilt vihaa pidempn
Voisitko tulla myhemmin uudestaan?
M lupaan nhd
sut viel niin kuin oletkin, pyhn kuvastin
Annan olla, niin vain olla
Kun kiven katkeraan nauhaan
jatkoksi laitat ,niin usko,
hmrst
jos astut valoon,
niin kilpaa
helmien kanssa kivet kiilt kadotetut
| 
AJÁNLOM AZ OLDALT
